Metsän jatkuva kasvatus

Kirjassa esitetään tietoja ja ohjeita metsien jatkuvasta kasvatuksesta. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei avohakata, jolloin se on jatkuvasti puuston peittämä. Kirjassa osoitetaan, että jatkuva kasvatus on metsänomistajalle kannattavampaa kuin avohakkuisiin perustuva viljelymetsätalous. Monikäytön ja monimuotoisuuden suojelun kannalta jatkuva kasvatus on selvästi viljelymetsätaloutta parempi metsätalouden muoto.

Kirjassa esitetyt tiedot perustuvat tutkimuksiin, jotka on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa. Laskelmat on tehty kasvumalleilla, jotka on julkaistu ja varmennettu riippumattomilla tutkimusaineistoilla. Tieteen periaatteiden mukaisesti kirjassa esitetyt laskelmat ja tulokset ovat tarkistettavissa ja toistettavissa.

Kirja sopii metsäammattilaisille, metsänomistajille, opiskelijoille ja metsistä kiinnostuneelle ”jokamiehelle”. Tekstiä on täydennetty valokuvilla, taulukoilla, piirroksilla ja tietolaatikoilla.

Metsät soveltuvat jatkuvaan kasvatukseen

Maastoselvitykset ja metsien valtakunnalliset arvioinnit ovat osoittaneet, että luonnonvaraisesti kehittyneissä metsissä kasvaa Suomen oloissa sekaisin monen ikäisiä ja kokoisia puita. Metsät ovat usein sekametsiä, joissa pieniä puita on eniten ja isoja vähiten. Tällaisia ns. erirakenteisia metsiä on vieläkin suuri osa Suomen metsistä. Metsäluonto pyrkii palauttamaan käsitellytkin puustot takaisin erirakenteisiksi. Suuressa osassa Suomen metsiä on niin runsaasti alikasvosta (taimia ja pieniä puita), että metsään saataisiin helposti kasvamaan uusi puusukupolvi pelkästään vapauttamalla alikasvos eli poistamalla suuret puut.

Alikasvosmetsiköt ja muut erirakenteiset metsät ovat otollisimpia jatkuvan kasvatuksen kohteita. Tuottavimpia kohteita ovat nuoret metsät. Pitkään hakkaamatta olleen vanhan kuusikon jatkuva kasvatus kannattaa aloittaa uudistamalla metsä suojuspuuhakkuulla. Jos metsikössä on jo valmiiksi taimia ja pieniä puita, edullisinta on poistaa vanha puusto yhdessä tai useammassa hakkuussa. Tiheää tasaikäistä metsää kannattaa harventaa voimakkaasti, jolloin siihen kehittyy runsas alikasvos. 

Jatkuva kasvatus on tuottavaa ja kannattavaa

Pitkäkestoiset metsänhoitokokeet, valtakunnalliset metsien arvioinnit ja puiden kasvua kuvaavat mallit osoittavat, että jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäismetsätalouden puuntuotos on suunnilleen sama. Taloudellinen kannattavuus on jatkuvassa kasvatuksessa kuitenkin selvästi parempi kuin avohakkuuseen ja viljelyyn perustuvassa metsätaloudessa, koska jatkuvassa kasvatuksessa ei ole viljelykustannuksia. Korjattava puusto on pääosin tukkipuustoa, jonka myyntihinta on hyvä. Metsikön arvokasvu on koko ajan hyvä, sillä pienpuustoa siirtyy jatkuvasti kuitupuun kokoluokkiin ja kuitupuista kasvaa tukkipuita. Jatkuva kasvatuksen yleisohje kuuluu: hakkaa tukkipuita ja kasvata kuitupuista uusia tukkipuita.

Metsiä käytetään moniin tarkoituksiin

Metsillä on monia muitakin käyttömuotoja kuin puuntuotanto. Metsiä tarvitaan enenevässä määrin tuottamaan niin sanottuja ekosysteemipalveluja. Niitä ovat mm. keräily, virkistyskäyttö, luontomatkailu, porotalous ja metsästys. Myös monimuotoisuuden ja vesistöjen suojelu sekä hiilen sidonta kuuluvat metsän tuottamiin ”palveluihin”. Kirjassa on osoitettu, että jatkuva kasvatus on tasaikäismetsätaloutta parempi vaihtoehto myös ekosysteemipalvelujen näkökulmasta. Metsätalouden ympäristöhaitat ovat jatkuvassa kasvatuksessa vähäisiä. Hakkuiden vaikutukset monikäyttöön ja luontomatkailuun ovat olennaisesti pienemmät kuin avohakkuuseen ja viljelyyn perustuvassa tasaikäismetsätaloudessa.

Tukipolitiikan tulisi edistää jatkuvaa kasvatusta

Ekosysteemipalvelut ovat metsänomistajan kannalta puuntuotannon ulkoisvaikutuksia, joista hyötyvät usein enemmän muut kuin hän itse. Tämän vuoksi yhteiskunnan tulisi tukea ja edistää niiden tuottamista. Nimenomaan jatkuvaa kasvatusta tulisi edistää, koska se tuottaa ekosysteemipalveluja tasaikäismetsätaloutta paremmin. Puun tuottamista viljelymetsätalouden keinoin ei ole tarpeen tukea valtion varoilla. Varsinkaan kuitupuun tuottamista Suomen metsissä ei enää tarvitse edistää. Sellu- ja paperiteollisuus ovat vähitellen siirtymässä Suomesta maihin, joissa raaka-aine ja työvoima ovat halpoja ja säädökset löysiä. Tukipolitiikalla tulisi ekosysteemipalvelujen lisäksi edistää hyvälaatuisen tukkipuun tuotantoa, jos puuntuotantoa ylipäätään halutaan tukea.

Juurikääpä ja jatkuva kasvatus

Monia Suomen kuusimetsiä vaivaa tyvilaho, jonka aiheuttaa juurikääpä-niminen sienitauti. On uskottu, että juurikäävän takia tulee käyttää avohakkuita, koska silloin kuusen tilalle voidaan istuttaa kestävämpää puulajia. Koivun ja männyn hirvituhojen ja männyn laatuongelmien takia puulajia ei kuitenkaan yleensä vaihdeta vaan avohakatun lahovikaisen puuston tilalle istutetaan uudelleen kuusta. Laho-ongelma ei ratkea tällä tavoin, koska juurikääpä leviää uuteen kuusisukupolveen lahojen kantojen juuristoista. Lahovikainen metsä tulisi tervehdyttää noudattamalla luontaista puulajidynamiikkaa eli uudistamalla kuusikko luontaisesti lehtipuille. Tämä onnistuu jatkuvassa kasvatuksessa yhtä hyvin kuin tasaikäismetsätaloudessa.

Jatkuvasta kasvatuksesta on tutkimustietoa ja kokemusta

Toistuvasti on esitetty väite, että erirakenteisia metsiä ja jatkuvaa kasvatusta olisi tutkittu liian vähän, jotta sitä voitaisiin käyttää. Jatkuvaan kasvatukseen verrattuna kuitenkin tasaikäismetsätalous on uusi menetelmä, josta on kokemusta vasta 60 vuoden ajalta eli ei edes yhden kiertoajan vertaa. Tasaikäismetsätalous aloitettiin ilman kunnollista tutkimustietoa sen tuottavuudesta tai kannattavuudesta. Vieläkään ei ole tutkimuksia, joissa olisi osoitettu nykykäytännön paremmuus vaihtoehtomenetelmiin verrattuna.

Ennen tasaikäismetsätalouden aikakautta metsiä käsiteltiin jatkuvan kasvatuksen menetelmillä. Nykyisin avohakataan lähinnä metsiä, jotka ovat syntyneet ja kehittyneet erirakenteisina ja joita aluksi käsiteltiin jatkuvan kasvatuksen hakkuilla. Uudempaa tietoa jatkuvasta kasvatuksesta on kertynyt kymmenistä metsänhoitokokeista, joita on perustettu ja seurattu 1980-luvulta lähtien. Menetelmästä on jo useita systemaattiseen analyysiin ja laajoihin aineistoihin perustuvia tuoreita tutkimuksia, joiden tuloksia on julkaistu kansainvälisissä metsätieteellisissä julkaisusarjoissa.

Jatkuvan kasvatuksen hakkuista nykyisellä korjuukalustolla on myös kertynyt kokemusta. Toteutetuissa hakkuissa kertymä on ollut hyvä ja vauriot jäävälle puustolle ovat olleet vähäisiä. Puusta on saatu sama hinta kuin varttuneen tasaikäisen metsikön harvennushakkuussa.